Määräaikainen työsuhde
347 hakuosumaa
- Uutiset
20.2.2024 11.20
EUT: Määräaikaisessa työsuhteessa olevalle työntekijälle on ilmoitettava perusteet, joilla hänen työsopimuksensa päätetään irtisanomisella, jos tästä ilmoittamisesta on säädetty vakituisen työntekijän osalta
Kansallisella lainsäädännöllä, jossa säädetään näiden perusteiden ilmoittamisesta ainoastaan vakituisille työntekijöille, loukataan määräaikaisen työntekijän perusoikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin. - Uutiset
1.12.2023 11.30
EUT:n ennakkoratkaisu määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen tulkinnasta määräaikaisten opettajien vakinaistamista koskevassa asiassa
Puitesopimuksesta 28.6.1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/70/EY liitteenä olevan 18.3.1999 tehdyn määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 4 lauseketta on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa työntekijän palvelusajan huomioon ottamiseksi vakinaistettaessa hänet virkaan jätetään huomiotta sellaiset määräaikaisten työsopimusten nojalla suoritetut palvelusjaksot, jotka ovat alle 180 päivää lukuvuotta kohti tai joita ei ole suoritettu yhtäjaksoisesti helmikuun 1. päivän ja oppilaiden loppuarviointiin liittyvien tehtävien päättymisen välisenä aikana, riippumatta tehtyjen työtuntien tosiasiallisesta lukumäärästä, ja jossa rajoitetaan nämä alarajat täyttävien ajanjaksojen huomioon ottaminen kahteen kolmasosaan neljän vuoden ylittävältä ajanjaksolta siten, että jäljelle jäävä kolmasosa voidaan palauttaa, kun tietty määrä palvelusvuosia on kulunut. - Uutiset
11.7.2023 16.00
Tasa-arvovaltuutettu kehotti keskussairaalaa päivittämään ohjeistustaan tasa-arvolain mukaiseksi siten, ettei palvelussuhteiden kestoaikoja sidota perhevapaisiin
Nainen A pyysi tasa-arvovaltuutettua selvittämään, oliko häntä syrjitty tasa-arvolain kieltämällä tavalla, kun hänen määräaikaisuuttaan ollut jatkettu perhevapaan jälkeen. Ennen perhevapaalle jäämistä A oli kertonut esihenkilölleen toivovansa, että voisi palata samoihin tehtäviin perhevapaansa jälkeen. Hänelle ei kuitenkaan tarjottu töitä perhevapaan jälkeen. Tasa-arvovaltuutettu katsoi, että keskussairaala oli syrjinyt A:ta päättämällä ennalta, että A:n virkasuhde päättyy perhevapaan loppuessa. Siten syynä määräaikaisen viransijaisuuden jatkamatta jättämiselle oli ollut A:n raskaus ja perhevapaa. Työnantaja ei ollut näyttänyt, että sillä olisi ollut hyväksyttävä syy olla jatkamatta A:n viransijaisuutta, sillä hänen sijaisuutensa ei ollut sidottu kenenkään tietyn viranhaltijan sijaisuuteen ja työvoiman tarve näytti olleen jatkuvaa. - Uutiset
11.7.2023 15.30
Afgaanitaustaisten marjanpoimijoiden työsopimukset päätettiin muutama tunti työsopimusten sähköisen allekirjoittamisen jälkeen - hovioikeuskin katsoi, ettei rekrytointifirman hr-harjoittelija ollut syyllistynyt työsyrjintään
Vastaajalla ei ollut asiassa kerrotusti ollut marjatilallla työnjohto- tai valvontavaltaa. Ilmoitus siitä, ettei työtä ollutkaan tarjolla oli tullut nimenomaan marjatilan edustajalta. Vastaaja ei ollut voinut vaikuttaa siihen, ketkä henkilöt työsopimusten laatimisen jälkeen saivat mennä marjatilalle töihin. Vastaaja oli itse kuitenkin toiminut työhönottomenettelyssä asianomistajia kohtaan hyvin myötämielisesti eikä hänellä voitu osoittaa olleen minkäänlaista syrjimistarkoitusta. Rikosoikeudellista vastuuta ei siten olisi voitu joka tapauksessa kohdentaa RL 47 luvun 7 §:n perusteella vastajaan ja syytteet työsyrjinnästä sekä niihin perustuvat vaatimukset oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 11.7.2023) - Uutiset
2.6.2023 8.11
Työtuomioistuin: Tenure track -urapolkujärjestelmä voi yksittäistapauksessa muodostaa työsopimuslaissa tarkoitetun perustellun syyn solmia työsopimus määräaikaisena - Professoriliiton mielestä professoreiden rekrytointikäytäntöjä tulee kehittää
Työtuomioistuin on torstaina 1.6. antamassaan tuomiossa (H45/2023) todennut, että tenure track -urapolkujärjestelmä voi yksittäistapauksessa muodostaa työsopimuslaissa tarkoitetun perustellun syyn solmia työsopimus määräaikaisena. Järjestelmää ei työtuomioistuimen mukaan voi siten pitää sellaisenaan työsopimuslain vastaisena. Lainmukaisuus on ratkaistava tapauskohtaisesti työlainsäädännön periaatteiden mukaisesti ottaen huomioon alan luonne ja sen erityistarpeet sekä yliopistoissa tehtävän työn erityispiirteet. - Uutiset
24.5.2023 11.40
Raskaana ollutta lähihoitajaa syrjittiin työsopimuksen keston ja työhönoton osalta - hovioikeus alensi korvauksia
HO arvioi, että kohtuullinen korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä oli tässä tapauksessa 6 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Kantajalle työsuhteen keston raskauden vuoksi rajoittamisen nojalla tuomittu hyvitys oli alennettava 5 000 euroon. KO:n työhönottotilanteen osalta tuomitsema hyvitys oli määrältään kohtuullinen. (Vailla lainvoimaa 24.5.2023) - Uutiset
9.5.2023 11.00
Hovioikeus: Yhdistys purki kavalluksesta epäiltynä olleen työntekijän määräaikaisen työsopimuksen perusteettomasti
Kantaja oli ollut määräaikaisessa työsuhteessa 19.2.2018 alkaen. Kantaja oli ollut epäiltynä yhdistyksen varojen kavalluksesta (1.1. - 30.9.2018) ja hallinnan loukkauksesta (10.10.2018). Syyttäjä oli 18.10.2019 tehnyt asiassa päätöksen syyttämättä jättämisestä. Kantajan määräaikainen työsuhde oli purettu 10.10.2018. Kyse oli HO:ssa ensinnäkin siitä, oliko yhdistyksellä ollut TSL 8 luvun 1 §:n tarkoittama erittäin painava syy päättää kantajan työsopimus. Mikäli tällaista syytä ei katsottu olleen, oli asiassa toiseksi kyse kantajan oikeudesta TSL 12 luvun 2 §:n mukaiseen korvaukseen, korvauksen määrästä sekä työttömyyspäivärahan TSL 12 luvun 3 §:n mukaisesta vaikutuksesta korvauksen maksamiseen. (Vailla lainvoimaa 9.5.2023) - Uutiset
14.4.2023 14.00
OAJ: Määräaikaisten opettajien asemaan vihdoin merkittävä parannus
Moni määräaikainen opettaja kärsii kesätyöttömyydestä, joka heikentää merkittävästi toimeentuloa. OAJ on pitkään hakenut ratkaisua asiaan, ja pieniä parannuksia on saatu aikaan. Tänä keväänä saavutettiin vihdoin merkittävä parannus OVTES-sopimusalalla työskenteleville määräaikaisille opettajille. - Uutiset
5.4.2023 15.00
Hovioikeus hylkäsi syytteen työsyrjinnästä ja vapautti lähihoitajan määräaikaisen työsuhteen päättäneen työnantajan edustajan tuomitusta rangaistuksesta
Syytteen mukaan vastaaja oli ilman hyväksyttävää syytä asettanut lähihoitajan epäedulliseen asemaan muihin häneen verrattaviin työntekijöihin nähden purkamalla/päättämällä lähihoitajan työsuhteen yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisin toiminnan ja muun näihin rinnastettavan seikan perusteella. (Vailla lainvoimaa 5.4.2023) - Uutiset
6.3.2023 8.45
Työnantaja ei maksanut työntekijälle sairausajan palkkaa ja toimitti lomautusilmoituksen sairauslomalla – tuomio työsyrjinnästä
Kymenlaakson käräjäoikeus tuomitsi mm. kirpputoritoimintaa harjoittaneen yrittäjän työsyrjinnästä terveydentilan perusteella 40 päiväsakon sakkorangaistukseen, sekä maksamaan työntekijälle korvausta työsyrjinnän aiheuttamasta kärsimyksestä. (Vailla lainvoimaa 6.2.2023) - Uutiset
2.3.2023 8.30
Työsuojeluviranomainen valvoo nuorten työpaikkojaTyösuojeluviranomainen kohdistaa tänä vuonna tarkastuksia työpaikkoihin, jotka työllistävät erityisesti alle 30-vuotiaita työntekijöitä. Tarkastuksilla valvotaan, että työpaikoilla noudatetaan työsuhteen vähimmäisehtoja ja huolehditaan työturvallisuudesta. - Uutiset
27.1.2023 10.45
Liikkeen luouvutus: Yhtiö ei ollut mahdollisuuksiensa mukaan pyrkinyt tasoittamaan palkkaeroja, ja poistanut niitä kohtuullisessa ajassa, vaan ne olivat muodostuneet pysyviksi
HO katsoi yhtiön rikkoneen TSL 2 luvun 2 §:n mukaista tasapuolisen kohtelun velvoitetta ja oli siten TSL 12 luvun 1 §:n nojalla velvollinen suorittamaan kantajille vahingonkorvausta työsopimuslain vastaisesta menettelystään. Kysymys myös kannevaatimusten tutkimisesta, väittämistaakasta sekä vanhentumisesta ja kanneajasta. (Vailla lainvoimaa 27.1.2023) - Uutiset
17.1.2023 11.15
Vakuutusoikeus: Työeläke - Työsuhteen päättyminenA:n 1.1.2018 alkanut määräaikainen työsuhde oli päättynyt 31.12.2019, mutta hän oli 1.1.2020 aloittanut uuden määräaikaisen työsuhteen samalla työnantajalla, samassa tehtävänkuvassa ja samalla työajalla. Koska A:n 1.1.2018 alkanut asiantuntijan osa-aikainen työ oli uudella määräaikaisella työsopimuksella jatkunut edellisen määräaikaisen työsuhteen kaltaisena 1.1.2020 alkaen, ei hänen 31.12.2019 saakka solmitun työsuhteensa voitu katsoa päättyneen työntekijän eläkelain 11 §:n 4 momentissa ja 13 §:n 1 momentissa edellytetyllä tavalla. Näin ollen vakuutusoikeus katsoi, ettei A:lla ollut oikeutta vanhuuseläkkeeseen ajalla 1.1.2015 - 31.12.2017 olleen määräaikaisen työsuhteensa X Oy:ssä perusteella jo 1.1.2020 alkaen. - Uutiset
12.1.2023 11.00
Hovioikeus: Ammattikorkeakoululla oli oikeus purkaa varoitusta antamatta määräaikaisen projektipäällikön työsopimus kilpailevan toiminnan kiellon rikkomisen perusteella - käräjäoikeuden tuomio kumottiin
AMK oli purkanut kantajan työsopimuksen 11.2.2019 ilmoittaen purkuperusteena kilpailevan toiminnan kiellon rikkomisen, työsuhteesta johtuvien velvoitteiden vastaisen toiminnan sekä työsuojelulliset syyt. KO oli katsonut, että AMK:n olisi tullut varoittaa kantajaa ennen hänen työsopimuksensa purkamista. KO oli velvoittanut AMK:n suorittamaan kantajalle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 4 kk:n palkan. HO katsoi samoin kuin KO, että kantaja oli menettelyllään rikkonut sen luottamuksen, jonka edellytetään työsuhteessa vallitsevan työnantajan ja työntekijän välillä. HO katsoi, ettei AMK olut purkanut kantajan työsopimusta ennakollisesti, koska kantajan menettelyn johdosta oli syntynyt asiassa todetuin tavoin todellinen vahingon vaara. Varoituksen osalta HO totesi, että kun purkukynnyksen katsottiin ylittyneen jo yksinomaan kantajan menettelyn moitittavuuden perusteella, AMK:lla ei ollut velvollisuutta antaa erillistä varoitusta ennen työsopimuksen purkamista. Työnantajan lojaliteettivelvoitteen osalta HO arvioi, ettei se ulotu tilanteisiin, joissa työnantajalla on erittäin painava syy purkaa työsopimus. Kantaja oli velvollinen korvaamaan AMK:n oikeudenkäyntikulut KO:ssa 14.100 euroa ja HO:ssa 9.100 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 12.1.2023) - Uutiset
17.11.2022 14.05
Työtuomioistuin: Työvoiman tarve ei ollut pysyvä eikä työsopimusten solmiminen määräaikaisina ollut työehtosopimuksen vastaista Helsingin yliopistossa
Henkilö oli toiminut Helsingin yliopiston palveluksessa samassa yksikössä yhteensä kahdeksassa määräaikaisessa, toisiaan välittömästi seuranneessa työsuhteessa, joista viisi ensimmäistä oli työsopimusten mukaan koskenut tutkijatohtorin tehtävää ja kolme viimeisintä yliopistonlehtorin tehtävää. Kaikkien työsuhteiden yhteenlaskettu pituus oli yli seitsemän vuotta. - Uutiset
26.10.2022 11.50
Hovioikeus: Eläintarha ei syrjinyt naispuolista hakijaa täyttäessään määräaikaisen eläintenhoitajan tehtävän - käräjäoikeuden tuomio kumottiin
Eläintarha oli voinut painottaa valinnassa kuljetuskoneiden käsittelytaitoja, eikä kantaja ollut osoittanut, että hänen ja tehtävään valitun mieshenkilön välisessä ansioituneisuudessa olisi sellainen ero, että syrjintäolettaman voitaisiin katsoa syntyneen. Näin ollen kanne oli tältä osin hylättävä. Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen HO katsoi, ettei asiassa esitetty näyttö tukenut sitä, että kantajan vetoama vireillä oleva riita-asia olisi vaikuttanut siihen, ettei kantajaa ollut kutsuttu haastatteluun. Kuten asiassa oli todettu, yksinomaan pelkkä väite tai epäily syrjinnästä eivät riitä syrjintäolettaman syntymiseen. Näin ollen kantaja ei ollut näyttänyt yhdenvertaisuuslain 28 §:n tarkoittamaa syrjintäolettamaa ja että häntä siten olisi syrjitty yhdenvertaisuuslain 8 §:n 1 momentin mukaisesti. Tämän vuoksi kanne oli myös tältä osin hylättävä. Kantaja velvoitettiin korvaamaan eläintarhan säätiö sr:lle oikeudenkäyntikulut KO:ssa 13.000 eurolla ja HO:ssa 7.500 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen. Kohtuullisena tuntiveloituksena pidettiin kantajan hyväksymää 250 euroa. (Vailla lainvoimaa 26.10.2022) - Uutiset
18.10.2022 10.27
Hovioikeus KKO:n palauttamassa työriidassa: Yhtiöllä oli ollut perusteltu syy tehdä varastomiehen kanssa määräaikainen työsopimus sijaisuuden perusteella
HO katsoi, että yhtiöllä oli 28.9.2016 ollut perusteltu syy tehdä kantajan kanssa määräaikainen työsopimus sijaisuuden perusteella 31.12.2016 saakka, eikä sen tiedossa ollut sopimusta tehtäessä ollut työvoiman tarpeen jatkuminen alkuvuodelle 2017. Kantajan kanne oli siten hylättävä. KO:n tuomion lopputulosta ei ollut tältä osin syytä muuttaa. Kantaja velvoitettiin korvaamaan vastaajayhtiön oikeudenkäyntikulut KO:ssa 3.435,50 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 1.12.2019 lukien. Muilta osin KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. Kantaja velvoitettiin korvaamaan vastaajayhtiön oikeudenkäyntikulut HO:ssa ja KKO:ssa yhteensä 4.460 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen. (Vailla lainvoimaa 18.10.2022) - Uutiset
19.9.2022 12.00
Kesätyövalvonta: Nuorella työntekijällä on oikeus saada opastusta ja ohjausta
Työsuojelutarkastajat tarkastivat kesän aikana yli 250 kaupan sekä matkailu- ja ravintola-alan kesätyöpaikkaa. Kehotuksia työnantajille annettiin työterveyshuollosta ja kokonaan puuttuneista työvuoroluetteloista. Tämän vuoden valvonnassa nousi esiin myös perehdytys. Nuori työntekijä tulee aina perehdyttää työhönsä työsuhteen alussa. Tästä hyötyy myös työnantaja. - Uutiset
20.6.2022 11.50
Hovioikeus: Kaupunki syrji äitiysvapaalle jäänyttä määräaikaisena vuosilomasijaisena työskennellyttä ensihoitajaa sukupuoleen liittyvän syyn perusteella - hyvitystä 20 000 euroa
HO:ssa oli kysymys siitä, oliko kaupunki syrjinyt kantajaa tasa-arvolain vastaisesti asettamalla hänet palvelussuhteen jatkumisesta päätettäessä epäedulliseen asemaan sukupuoleen liittyvän syyn perusteella. Kysymys oli ensinnäkin tilanteesta, jolloin kantajan määräaikainen palvelussuhde oli päättynyt eikä sitä ollut jatkettu. Lisäksi kysymys oli kantajan äitiysvapaan päättymistilanteesta, jolloin kantajaa ei ollut otettu keikkalistalle eikä hänelle ollut tarjottu sijaisuuksia. HO katsoi KO:n tavoi, ettei kaupunki ollut osoittanut, että sen menettely olisi johtunut muusta, hyväksyttävästä syystä kuin kantajan raskaudesta ja perhevapaasta. Asiassa kerrotuin perustein HO katsoi, että kaupunki oli menetellyt siten, että kantaja oli sukupuoleensa liittyvän syyn perusteella joutunut epäedulliseen asemaan. Kaupunki oli näin ollen syyllistynyt tasa-arvolain 8 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaiseen syrjintään. Koska kaupunki oli menetellyt tasa-arvolain 8 §:n 1 momentin 2 kohdan vastaisesti, se oli lain 11 §:n nojalla velvollinen maksamaan kantajalle hyvitystä. HO katsoi kuten KO, että kohtuullinen hyvityksen määrä oli 20 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 20.6.2022) - Uutiset
21.4.2022 11.50
Seppo Koskinen – Vesa Ullakonoja: Nollatuntisopimukset aiheuttavat edelleen tulkintaongelmia
Vuonna 2018 Suomessa nollatuntisopimuksella työskenteli keskimäärin noin 106 000 palkansaajaa. Tämä oli noin viisi prosenttia kaikista 15 – 74-vuotiaista palkansaajista. Vuonna 2014 nollatuntisopimuksella työskenteleviä oli 89 000 henkilöä (Tilastokeskus). Yleisimpiä toimialoja, joissa työskenteli nollatuntisopimuslaisia, olivat tukku- ja vähittäiskaupan (17 000 hlö), terveys- ja sosiaalipalveluiden (15 000 hlö) sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan (11 000 hlö) toimialat. Viiden toimialan palkansaajien määrään suhteutettuna nollatuntisopimus oli yleisin majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialalla, jolla työskentelevistä palkansaajista 15 prosentilla oli nollatuntisopimus (Tilastokeskus). Nollatuntisopimukset ovat siis lisääntyneet ja tätä kautta on syntynyt myös uusia ongelmia ymmärtää tällaisen sopimuksen yksityiskohtia ja merkitystä.